C.I.B FI KVA FIN MVA EE MVA LT MVA EEV-06 Karvahaalarin Elma 10.5.2003-18.12.2012

Ensimmäinen parsonini oli Elvis jonka hain pentuna Karvahaalarin kennelistä. Kun Elvis oli n. vuoden ikäinen tuli Annin kanssa juttua että Elviksen sisko Elma saattaisi tarvita uuden kodin. Lupasin ottaa Elman viikonlopuksi kokeeksi. Viikonlopusta tuli 9,5v <3

Elma oli alusta asti tyttö joka kulki omia polkujaan. Elma ei kumarrellut ketään, mutta oli kuitenkin maailman helpoin koira kotona ihmisten parissa. Toisia koiria Elma sieti vaihtelevasti, tai no, oikeastaan Elma ei välittänyt muista koirista kuin oman perheen koirista ja niidenkin kanssa meni välillä sukset ristiin. Elma ei ollut sylikoira, se rakasti nukkua isännän kainalossa ja kun sai kainalosta tarpeekseen hiipi omiin oloihinsa. Vieraita Elma moikkasi ja jätti ne sitten omaan arvoonsa. Elma oli leikkisä ja väsymätön pallojen ja keppien kanssa. Elmalla oli aina pilke silmäkulmassa, mutta oli eittämättä perheen matriarkka ja piti kaikki muut koirat kurissa kuningattaren elkein.

Elma ei myöskään ollut susiruma :) Elma oli suomen ensimmäisiä kaksoisvalioita ja ensimmäisiä kansainvälisiä muotovalioita. Elmalla olisi voinut harrastaa mitä tahansa. Elma oli ilmiömäisen nopeaoppinen ja rakasti kaikenlaisia touhuja. Elma valiotui keinoluolilta vuonna 2010 eli seitsemän vuoden iässä. Luolailu aloitettiin Elman kanssa verraten myöhään ja ekassa kokeessaan Elma kävikin samana vuonna kuin valioitui. Elman kanssa tutustuimme myös mejäilyn saloihin, hyvällä menestyksellä ja täytyy rehellisesti sanoa käsi sydämmellä että Elmasta olisi helposti tullut kolmoisvalio jos emäntä olisi syttynyt mejäilyyn koiran lailla. Elma nousi kahdella kokeella voittajaluokkaan, mutta siihen se harrastus emännän laiskuuden vuoksi jäikin.

Elma oli kennelini kantanarttu ja antoi minulle 3 pentuetta, Erimarin A-, B- ja C-pentueet ja Karvahaalarin kenneliin yhden pentueen. Elman pennuista kolmesta on myös tullut kansainvälisiä muotovalioita ja lisäksi niistä ja muistakin pennuista hyviä harrastuskoiria monissa lajeissa. Itsellä Elman muistoa ylläpitää täällä kotona A-pentueen Lotta ja G-pentueen Lyyli jonka mummo Elma oli.

Kiitos Anni että sain Elman elämäämme ja että sain loistavan pohjan omalle kasvatustyölle. Hienon koiran kanssa oli hyvä luoda pohjaa jalostustyölle.

Kiitos Elma näistä vuosista ja pidähän huolta muutamista lapsistasi joita olemme jo aiemmin joutuneet lähettämään koirataivaaseen <3 Rakastamme sinua aina, et koskaan tule unohtumaan,

<3:lla Mari, Joni, Jemina, Jenissa ja Elvis-veli sekä Lotta & Lyyli. Ikävä on suunnaton...

 " Käy enkeli vieressäs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä, on
monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämissämme."

Vaihteeksi hyviäkin uutisia :)

Aloitetaan tämän päiväisillä LOA DNA testi tuloksilla:

Erimarin GI Jane "Lyyli",  LOA normaali
Karvahaalarin Elma "Elma", LOA normaali
Karvahaalarin Sentraali Santra "Chili", LOA normaali
Cavalli Helsar Mr Finland "Kentsu", LOA normaali

Miselin Mohican "Jeppe", LOA kantaja
Erimarin Bosse "Mosse", LOA kantaja

Olipa hieno saada välillä tuloksia joille voi peukuttaa! Jepen kantajuus ei ollut yllätys, jotenkin sitä epäillytkin. Jeppehän on Jaden isä ja Lottakin testataan jossain vaiheessa mutta jos Lotta olisi kantaja olisi Lotan ja Jepenkin pentueessa ollut jo sairaita. Näin ainakin laskeskelin että tuskin tuo D-pentue olisi terve/kantaja jos molemmat vanhemmat olisivat kantajia kun E-pentueessakin tuli noinkin voimakkaasti esiin...

Onnellisin olen Lyylin tuloksesta, kivi vierähti sydämeltä kun tulevaisuuden pentuesuunnitelmat ovat nyt helpompia kun Lyyli itse on terve! Lyylille voi siis käyttää myös kantajaa jos ei tervettä löydy :) Tosin tuo Lyylin yksi tuleva mahdollinen sulhanenkin siis on terve...

Aku lähtee viikonloppuna kokeilemaan elämää Urjalassa kahden muun russelin kaverina. Toivottavasti onnistuu ja Aku saa hyvän kodin näinkin läheltä meitä.

Asiat tässä suttaantuu pikku hiljaa, tuntuu kuin olisi joulu jo :)

<3

Aku etsii uutta kotia

Lyylin veli Aku on valitettavasti etsimässä nyt uutta kotia. Aku kaipaa kotiväkeä päivisin heidän töissä ollessaan niin äänekkäästi että rivitaloelämä ei nyt onnistu :(
Hyvinkin voi olla mahdollista että tästä ikävästä tavasta pääsee eroon kouluttamalla ja/tai iän myötä, ehkäpä koirakaverikin auttaisi asiaan. Joka tapauksessa Akulle pitäisi nyt löytää uusi koti ja mielekästä tekemistä. Aku on syntynyt 15.12.2011 joten tästä pojasta saa vielä muokattua vallan mainiosti kaverin vaikka mihin harrastukseen eikä Akun ulkomuotokaan estä vaikka näyttelyissä käymistä! Aku on hieman kookas, n. 38cm säkäkorkeudeltaan mutta eipä se ole muidenkaan näyttelyuran esteenä ollut :)
Aku on sisäsiisti ja tulee toimeen muiden koirien kanssa. Aku on hyvin energinen joten ahkeralle liikujalle Akusta tulisi oiva lenkkikaveri. Akua on pidetty myös paljon vapaana eikä Akun riistavietti ole kovin korkea joka varmasti helpottaa vapaana ulkoilua.
Jos olisit kiinnostunut Akusta niin ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimella, yhteystiedot löytyvät kotisivuilta. Minulta saa myös Akun omistajan tiedot jos haluaa kysellä sieltä suoraan Akusta lisää. Sopivan paikan löytyessä Akun voi ottaa vaikka "koeajalle" viikonlopuksi tai muutamaksi päiväksi ja katsoa kuinka mukavasta pojasta on kyse. Tässä vielä pari kuvaa Akusta viime kesältä, kuvissa Aku on n. 7kk

Näyttelysuunnitelmia ja joukkotestauksia

Heipsan vaan,

Melkein jo tulla tupsahti talvi, mutta sitten palattiinkin syksyyn! Meillä syksyn kurakelit tuovat aina mukanaan inhottavia vaivoja. Kaikilla nartuilla Lyyliä lukuunottamatta on hiivatulehdus tassuissa ja suupielissä, Elviksellä huulipoimuntulehdus ja muutenkin nämä kurakelit saisivat jo riittää. Lyylin ruokahalut olivat olemattomat nappularuokinnalla ja niinpä siirsin Lyylin barffille. Johan alkoi ruoka maistumaan! Taidanpa siirtää koko konkkaronkan barffille niin jospa nuo tulehduksetkin menisivät niiltä osin ohitse? Onneksi meillä on olemassa koirille pakastin erikseen kun Elvistä joskus barffasinkin. Nyt on tuon barffiruuankin saatavuus parempi kuin muutama vuosi sitten joten pakastimen täyttökin on helpompaa kun saa koirien ruuat samalla kauppareissulla kuin omatkin :) Tosin tällä laumalla taitaa olla järkevää jo ainakin välillä tehdä mössöjä itse, mutta talvella kasvisten ollessa kalliita eivät nuo valmiit pötkylät ole ollenkaan hassumpi vaihtoehto.

Ataksia DNA testi sitten tuli myyntiin muutama päivä sitten. Maailmalta on jo joitakin testituloksiakin saatu, sellaisten koirien osalta jotka ovat lähettäneet näytteensä testin kehitykseen kuten minäkin. Yllättävä paljon koiria on nyt testattu kantajiksi. Ihmetellä täytyy ettei kovinkaan monelle ole käynyt samoin kuin minulle :( Onneksi ei! Itse järjestän joukkotestauksen Tampereella 1.12 ja tähän ensimmäiseen testiin on ilmottautunut 15 koiraa. Itse testaan myös muutaman jalostukseen käyttämäni koiran ja tämän epäonnisen E-pentueen takaa myös koiria.

Puolasta tuli uutinen Jamin kasvattajalta. Jamilta oli pentuna otettu DNA näyte tuohon ataksia tutkimukseen. Jamin äiti kuten Jamikin paljastuivat ataksian kantajiksi. G-pentueen osalta en olisi kuitenkaan huolissani. Jos Lotta olisi kantaja niin kyllä G-pennuista jo näkyisi oireita koska ovat jo 10kk ikäisiä. Lyyli ja sisarukset ovat kyllä kaikki niin terveitä ja liikkeiltään hyviä että ne ataksian ensioireet olisivat jo pistäneet silmään jos niitä olisi. Tietenkin varmuudeksi testaan Lotankin mahdollisimman pian, tai oikeastaan testaan ehkä ennemmin Elman ja Lotan isäkin on testiin ilmeisesti menossa joten sitä kautta saadaan Lotalle tulos kuitenkin. Lyylin testaan koska sitä käytetään mahdollisesti jalostukseen tulevaisuudessa. Silloin tieto onko Lyyli kantaja vai terve on välttämätön yhdistelmää sunniteltaessa. Kantajaahan voi käyttää jalostukseen kunhan se yhdistetään terveeseen yksilöön.

Viikon päästä Lyyli esiintyy Jyväskylän KV:ssa. Oikein jo jännittää ja kiva kun on taas pitkästä aloittaa näytelmien kiertäminen "tosissaan" :) Jyväskylän jälkeen joulukuussa lähdemme Lyylin kanssa Ruotsin maalle Ruotsin Voittaja näyttelyyn matkaseuranamme Anni & Kentsu.

Niin ja olihan meillä pentuesuunnitelmiakin! Vuodenvaihteeseen odotetaan juoksuja Chilille (Karvahaalarin Sentraali Santra). Sulhaseksi olen Chilille kaavaillut Edua (Tallitontun Ursus). Näistä suunnitelmista lisää myöhemmin kun on jotain kerrottavaa :)

Lunta odotellessa, ihanaa talven odotusta kaikille!

Up and Down... Highs and lows...

Jep, kaikennäköistä tunteiden vuoristorataa... sitä meillä riittää! Viikonloppuna sain kuulla Ellen (Erimarin Empress) diagnoosin asiasta mitä epäiltiin jo kun Oliver lähti tutkimuksiin. Ellen oireet tosin ovat lievemmät mutta kuitenkin niin selvät ettei tarvittu edes neurologia tämän tutkimiseen. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös Elle on Oliverin tavoin sairastunut ataksiaan. Tätähän me osasimme odottaakin mutta loppuun asti toivoin että kyse olisi jostakin muusta :(   Mutta näin se menee... metsään sitten kolinalla. E-pentueen näytteet ilmeisesti olivat englannissa tarpeen koska nyt testi on saatu valmiiksi! Testi julkaistaan marraskuun alussa ja toivottavasti sitä nyt käytetään hyväksi yhtä menestyksekkäästi kuin linssiluksaatiotestiä. Me ilmeisesti saamme jo lähetetyistä näytteistä tulokset E-pentueen ja heidän emän sekä isän osalta AHT:ltä jossain vaiheessa jotta pääsemme sitten toteamaan onko kliiniset diagnoosit oikeat tämän sairauden osalta.

Tässä kuitenkin kaikkien piristykseksi ihana kuva Ellestä ja pikkuveljestä Elmosta <3

 

Erimarin Empress & Erimarin Grinch
(kuva: studio Kirsutar)

Viikonloppuna osallistuimme parsoneiden erikoisnäyttelyyn jossa tapasin E-pentueen Rudin (Erimarin Especial). Rudista on kehittynyt oikein komea nuori mies ja Rudi esiintyi nuorten luokassa hienosti tiukalla tuomarilla EH:n arvoisesti. Olipas kiva nähdä sitäkin herraa perheineen! Myös Toivo the Kepponen eli Erimarin Disaster oli tuonut emäntänsä Hyvinkäälle ja Toivo sai H:n. Meiltä kotoa mukana oli kukas muukaan kuin Lyllerö joka oli ekaa kertaa oikeassa näyttelyssä ja neitihän esiintyi tapansa mukaan loistavasti! Tuomari tykkäsi Lyylistä kovasti ja Lyyli saikin ERI:n mutta ei sitten sijoittunut jatkossa. Lyylin isukin Jaminkin otin mukaan ja Jami sai myöskin ERI:n ja oli avoimen luokan 3! Erimarin Annamanian eli Monan tytär Armored Heroine's Brody Dalle melkein teki "Monat" ollen PN2 joten melkein uusi siis äitinsä muutaman vuoden takaisen paras narttu tittelin. Onnea Anna-Marille! Hieno tulos!
Tässä pari kuvaa erkkarista:

"Jami" Kagan Mysia Zaglada
(kuva: Toni Lund)

Lyyli
(kuva: Leenä Mäkelä)

ja Lyyli :)
(kuva: Leena Mäkelä)

tytär ja isi <3

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, elämä jatkuu ja kyllä me tästä vielä noustaan!

Sitä sun tätä...

Erimarin Hooligan "Vili" osallistui viime viikonloppuna Tampereella pentunäyttelyyn apinoiden itsensä ROPina pennuksi <3 Olin jo viittä vaille luovuttaa ennen kehää kun kaveri ei sitten millään malttanut kulkea neljä jalkaa maassa ja seisominenkin edes sekunnin paikallaan oli vaikeaa ;) Ei se mun mielestä kehässäkään kulkenut mitenkään mallikkaasti mutta tuomarin mielestä liikkeet olivat arvosteltavissa ja oikein hyvät sellaiset! Vili on kyllä oikein komea poika mutta vaatii kyllä vielä työtä ennen virallisia kehiä sillä niissä ei tuolla apinoinnilla pärjää :) Tässä kuva Vilistä 5kk

"Mona" eli Erimarin Annamania käväisi luonnetestissä ja saikin sieltä huippupisteet +201 ja laukaisuvarma. Mona on siis meidän Lotan sisko ja on vaikea kuvitella että Lotta saisi noin hyviä pisteistä luonnetestistä :) Elma ja Elvis on aikanaan testattu, Elman pisteet oli 173 ja Elviksen 157 pistettä. Monalle muuten suunnitteilla pentue tähän loppuvuodelle mutta siitä lisää kennel Armored Heroines blogissa, linkki listassa!

Ensi viikonloppuna matkaamme yhdistyksen vuotuiseen erikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle. Matkaan lähtevät Lyyli ja isänsä Jami. Minulla siis luvassa ainakin leppoisa näyttely sillä noiden kahden kanssa ei tarvi stressata mistään, sen verran erikoisia ovat luonteeltaan <3 Kyydin olen luvannut myös Annin Ellille koska Anni tulee paikalle suoraan Romanian turneelta jossa hän on parhaillaan Merrun, Kentsun ja Makin kanssa. Tiistaina Kentsu oli VSP ja Maki ROP tullen Romanian valioksi, tänään saldona oli PU2 ja PN2 mutta Kentsu sai sertin ja valioitui myös Romanian valioksi. Huomenna heillä vielä siellä koirat kehässä joten jotain Euroopan VOittaja titteleitä sieltä on vielä mahdollisuus saada :)

Viikon ehdottomasti paras uutinen tuli kuitenkin Englannista. Siellä ovat saaneet valmiiksi Ataksia DNA testin jonka kehutystyöhön mekin osallistuimme E-pentueen ja sen vanhempien kanssa. Kiitokset kaikille testin lähettäneille, siitä oli todellakin konkreettista hyötyä!!! Nyt odottelen että saataisiin lähetetyistä näytteistä tulokset ja selviää Oliverin todellinen diagnoosi ja pentueen muiden sisarusten tila.

Mutta palataan asiaan tulosten selvittyä ja erkkaritunnelmistakin ensi viikolla varmasti sananen. Nyt mahtavaa viikonloppua kaikille!

Helpottaa...

Kiitos kaikille tuesta tapauksessa Oliver <3 Nyt jo vähän helpottaa ja varsinkin tämän asian käsittelyä omassa päässä helpotti kaikkien ihanien ihmisten tuki ja ymmärrys. Edelleen olen sitä mieltä että oli ainoa oikea ratkaisu tulla asian kanssa esiin ja julki laajasti.

Olen saanut nyt AHT:lta englannista kaikille E-pennuille sekä pentueen isälle ja emälle DNA testipakkaukset. Osa testeistä on jo tehty ja lähetetty Englantiin tutkittavaksi ja käytettäväksi tutkimuksessa jossa yritetään kehittää testiä ataksiaan. Toivottavasti tämä auttaa testin kehityksessä ja testi saataisiin maailmalle mahdollisimman pian! Siihen asti meidän kaikkien on syytä pidättäytyä käyttämästä tunnettujen kantajien sukuja jalostuksessa koska valitettavasti asiaa salaillaan maailman laajusisesti vieläkin liian paljon ja mahdollisia kantaja/kantaja yhdistelmiä on siksi vaikea välttää. Peräänkuulutan rehellisyyttä myös täällä suomessa sillä asia on yleisempi kuin kukaan arvata saattaa, se on käynyt selväksi.

Kiitos myös E-pentueen pentujen omistajille hienosta yhteistyöstä ja ymmärryksestä. Tällä hetkellä tilanne on se että tiettävästi ainoastaan Oliver tästä pentueesta on sairastunut, muuta ovat siis joko kantajia tai terveitä mutta tämähän ei ko. koiria haittaa elämässään millään tavalla muuta kuin estää siis tuon jalostuskäytön. Edelleen näillä koirilla voi harrastaa ja elää ihan normaalia elämää ja saamieni viestien perusteella kaikille menee erinomaisesti. Perheisiin on vastaanotettu tässä koirien elämän alkutaipaleella vauvoja ja lisääkin on tulossa ja hienosti ovat nämä koirat uudet perheenjäsenet vastaanottaneet! Kaikki ovat saaneet kehuja luonteestaan ja ovat erittäin rakastettuja perheenjäseniä mikä on minulle kaikkein tärkein asia <3 Hienoa työtä olette tehneet, jatkakaa samaan malliin!

Mutta muutakin meillä on tapahtunut. Lyylin kanssa käytiin viikko sitten toisessa pentuluokan näyttelyssä Tampereen Kaupissa ja tuomarina toiminut tiukka Nils Molin tykkäsi Lyylistä kovasti! Lyyli oli näyttelyssä ROP pentu ja tässä pari kuvaa reippaasta ja iloisesta 8kk ikäisestä Lylleröstä jolla alkoi nyt myös tällä viikolla ekat juoksut :)

(kuva: Eija Viitanen)

(kuva: Eija Viitanen)

Lyyli on nyt myös ilmoitettu erkkariin 7.10 junioriluokkaan ja sinne tulee myös Lyylin iskä Jami. Lyylin loppuvuoden suunnitelmiin kuuluu myös Seinäjoki KV ja Jyväskylä KV vaikkakin Lyyli saataa olla vielä juniorinartuksi hieman kehittymätön. Mutta lähdemme silti hakemaan esiintymiskokemusta tulevia koitoksia ajatellen :)
Lyylin pentukoulu ja pentuagility kurssit loppuivat viime viikolla ja ennenkuin jatkoa seuraa, aiomme pitää vähän taukoa. Lyylin ohjaajanahan noilla kursseilla toimi Jemina mutta nyt saattaa Jeminalla olla muuta puuhaa kun olemme päättäneet ostaa Jeminan vuokraponista puolikkaan. Eli laumaamme tulee ensimmäistä kertaa kavioeläin! Siitä lisää myöhemmin...

En voi olla kehumatta vielä Lyyliä vaikka kaikki varmaan jo kyllästyvät siihen pikkuhiljaa. Tämä neiti on kyllä kaikinpuolin niin täydellinen paketti (unohdetaan hetkeksi se asia että neiti on tuhonnut paikkoja kotonamme enemmän kuin muut koiramme yhteensä eikä ole vieläkään täysin sisäsiisti...) Lyylin kanssa on niin helppo touhuta mitä tahansa! Kävimme kolmisen viikkoa sitten vierailulla Anna-Marin luona Haapavedellä tyttöjen ja Lyylin kanssa enkä olisi ikinä kuvitellutkaan matkustavani junassa muiden koiriemme kanssa kuten Lyylin kanssa. Neitokainen istui ja makoili koko kolmituntisen junamatkan muista koirista välittämättä ihan rauhallisesti Jeminan vieressä penkillä. Perillä Lyyli oli siivosti ja leikit Simon kanssa isossa pihassa vapaana olivat hauskaa seurattavaa! Neiti on näyttelyissäkin niin rauhallinen ja noilla kursseilla Lyyli hoksaa asiat nopsaan ja tekee kaikkea mielellään ja iloisesti. Melkeinpä täydellinen parson <3 Lyyli kävi myös kettuluolilla mutta kuten kuvasta näkyy, kettuakin mielenkiintoisempaa oli Lyylin mielestä possun jäljestäminen :)

possun metsästäjä :)

Tämä ei ole Lyylin tekemisiä vaan Elma mummon 9v :)

Jemina ja Peetu <3

menossa Haapavedelle

paluumatkalla vielä rauhallisemmin...

Koiratouhujen lisäksi tein myös sydäntäsärkevän päätöksen jenkkifutiksen suhteen :( Lopetin pelaamisen kokonaan koska jalan toipuminen menee niin ptikälle ensi vuoteen etten ole kesällä parhaassa pelikunnossa millään. Lopettamisen puolesta puhui myös siis tuo ponin hankinta sekä Lyylin näyttelyharrastus sekä muut koiramme jotka kaikki vievät aikaa runsaasti enkä pysty panostamaan pelaamiseen 100% Joukkuetta en kuitenkaan tietenkään kokonaan jätä vaan jatkossa toimin tämän rakkauden joukkueen jojona eli joukkueenjohtajana. Se on varmasti myös tärkeää hommaa sillä näin suodaan pelaaville enemmän aikaa ja keskittymistä itse tärkeimpään eli treenaamiseen ja peleihin. Tämän vuoden SM-pronssia lähdetään kirkastamaan ainakin hopeiseksi ensi vuonna!