tiistai 18. joulukuuta 2012

C.I.B FI KVA FIN MVA EE MVA LT MVA EEV-06 Karvahaalarin Elma 10.5.2003-18.12.2012


Ensimmäinen parsonini oli Elvis jonka hain pentuna Karvahaalarin kennelistä. Kun Elvis oli n. vuoden ikäinen tuli Annin kanssa juttua että Elviksen sisko Elma saattaisi tarvita uuden kodin. Lupasin ottaa Elman viikonlopuksi kokeeksi. Viikonlopusta tuli 9,5v <3


Elma oli alusta asti tyttö joka kulki omia polkujaan. Elma ei kumarrellut ketään, mutta oli kuitenkin maailman helpoin koira kotona ihmisten parissa. Toisia koiria Elma sieti vaihtelevasti, tai no, oikeastaan Elma ei välittänyt muista koirista kuin oman perheen koirista ja niidenkin kanssa meni välillä sukset ristiin. Elma ei ollut sylikoira, se rakasti nukkua isännän kainalossa ja kun sai kainalosta tarpeekseen hiipi omiin oloihinsa. Vieraita Elma moikkasi ja jätti ne sitten omaan arvoonsa. Elma oli leikkisä ja väsymätön pallojen ja keppien kanssa. Elmalla oli aina pilke silmäkulmassa, mutta oli eittämättä perheen matriarkka ja piti kaikki muut koirat kurissa kuningattaren elkein.


Elma ei myöskään ollut susiruma :) Elma oli suomen ensimmäisiä kaksoisvalioita ja ensimmäisiä kansainvälisiä muotovalioita. Elmalla olisi voinut harrastaa mitä tahansa. Elma oli ilmiömäisen nopeaoppinen ja rakasti kaikenlaisia touhuja. Elma valiotui keinoluolilta vuonna 2010 eli seitsemän vuoden iässä. Luolailu aloitettiin Elman kanssa verraten myöhään ja ekassa kokeessaan Elma kävikin samana vuonna kuin valioitui. Elman kanssa tutustuimme myös mejäilyn saloihin, hyvällä menestyksellä ja täytyy rehellisesti sanoa käsi sydämmellä että Elmasta olisi helposti tullut kolmoisvalio jos emäntä olisi syttynyt mejäilyyn koiran lailla. Elma nousi kahdella kokeella voittajaluokkaan, mutta siihen se harrastus emännän laiskuuden vuoksi jäikin.


Elma oli kennelini kantanarttu ja antoi minulle 3 pentuetta, Erimarin A-, B- ja C-pentueet ja Karvahaalarin kenneliin yhden pentueen. Elman pennuista kolmesta on myös tullut kansainvälisiä muotovalioita ja lisäksi niistä ja muistakin pennuista hyviä harrastuskoiria monissa lajeissa. Itsellä Elman muistoa ylläpitää täällä kotona A-pentueen Lotta ja G-pentueen Lyyli jonka mummo Elma oli.

Kiitos Anni että sain Elman elämäämme ja että sain loistavan pohjan omalle kasvatustyölle. Hienon koiran kanssa oli hyvä luoda pohjaa jalostustyölle.

Kiitos Elma näistä vuosista ja pidähän huolta muutamista lapsistasi joita olemme jo aiemmin joutuneet lähettämään koirataivaaseen <3 Rakastamme sinua aina, et koskaan tule unohtumaan,

<3:lla Mari, Joni, Jemina, Jenissa ja Elvis-veli sekä Lotta & Lyyli. Ikävä on suunnaton...

 " Käy enkeli vieressäs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä, on
monet rakkaat vastassa siellä.

Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämissämme."

torstai 29. marraskuuta 2012

Vaihteeksi hyviäkin uutisia :)

Aloitetaan tämän päiväisillä LOA DNA testi tuloksilla:

Erimarin GI Jane "Lyyli",  LOA normaali
Karvahaalarin Elma "Elma", LOA normaali
Karvahaalarin Sentraali Santra "Chili", LOA normaali
Cavalli Helsar Mr Finland "Kentsu", LOA normaali

Miselin Mohican "Jeppe", LOA kantaja
Erimarin Bosse "Mosse", LOA kantaja

Olipa hieno saada välillä tuloksia joille voi peukuttaa! Jepen kantajuus ei ollut yllätys, jotenkin sitä epäillytkin. Jeppehän on Jaden isä ja Lottakin testataan jossain vaiheessa mutta jos Lotta olisi kantaja olisi Lotan ja Jepenkin pentueessa ollut jo sairaita. Näin ainakin laskeskelin että tuskin tuo D-pentue olisi terve/kantaja jos molemmat vanhemmat olisivat kantajia kun E-pentueessakin tuli noinkin voimakkaasti esiin...

Onnellisin olen Lyylin tuloksesta, kivi vierähti sydämeltä kun tulevaisuuden pentuesuunnitelmat ovat nyt helpompia kun Lyyli itse on terve! Lyylille voi siis käyttää myös kantajaa jos ei tervettä löydy :) Tosin tuo Lyylin yksi tuleva mahdollinen sulhanenkin siis on terve...

Aku lähtee viikonloppuna kokeilemaan elämää Urjalassa kahden muun russelin kaverina. Toivottavasti onnistuu ja Aku saa hyvän kodin näinkin läheltä meitä.

Asiat tässä suttaantuu pikku hiljaa, tuntuu kuin olisi joulu jo :)

<3

maanantai 12. marraskuuta 2012

Aku etsii uutta kotia

Lyylin veli Aku on valitettavasti etsimässä nyt uutta kotia. Aku kaipaa kotiväkeä päivisin heidän töissä ollessaan niin äänekkäästi että rivitaloelämä ei nyt onnistu :(
Hyvinkin voi olla mahdollista että tästä ikävästä tavasta pääsee eroon kouluttamalla ja/tai iän myötä, ehkäpä koirakaverikin auttaisi asiaan. Joka tapauksessa Akulle pitäisi nyt löytää uusi koti ja mielekästä tekemistä. Aku on syntynyt 15.12.2011 joten tästä pojasta saa vielä muokattua vallan mainiosti kaverin vaikka mihin harrastukseen eikä Akun ulkomuotokaan estä vaikka näyttelyissä käymistä! Aku on hieman kookas, n. 38cm säkäkorkeudeltaan mutta eipä se ole muidenkaan näyttelyuran esteenä ollut :)
Aku on sisäsiisti ja tulee toimeen muiden koirien kanssa. Aku on hyvin energinen joten ahkeralle liikujalle Akusta tulisi oiva lenkkikaveri. Akua on pidetty myös paljon vapaana eikä Akun riistavietti ole kovin korkea joka varmasti helpottaa vapaana ulkoilua.
Jos olisit kiinnostunut Akusta niin ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimella, yhteystiedot löytyvät kotisivuilta. Minulta saa myös Akun omistajan tiedot jos haluaa kysellä sieltä suoraan Akusta lisää. Sopivan paikan löytyessä Akun voi ottaa vaikka "koeajalle" viikonlopuksi tai muutamaksi päiväksi ja katsoa kuinka mukavasta pojasta on kyse. Tässä vielä pari kuvaa Akusta viime kesältä, kuvissa Aku on n. 7kk




sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Näyttelysuunnitelmia ja joukkotestauksia

Heipsan vaan,

Melkein jo tulla tupsahti talvi, mutta sitten palattiinkin syksyyn! Meillä syksyn kurakelit tuovat aina mukanaan inhottavia vaivoja. Kaikilla nartuilla Lyyliä lukuunottamatta on hiivatulehdus tassuissa ja suupielissä, Elviksellä huulipoimuntulehdus ja muutenkin nämä kurakelit saisivat jo riittää. Lyylin ruokahalut olivat olemattomat nappularuokinnalla ja niinpä siirsin Lyylin barffille. Johan alkoi ruoka maistumaan! Taidanpa siirtää koko konkkaronkan barffille niin jospa nuo tulehduksetkin menisivät niiltä osin ohitse? Onneksi meillä on olemassa koirille pakastin erikseen kun Elvistä joskus barffasinkin. Nyt on tuon barffiruuankin saatavuus parempi kuin muutama vuosi sitten joten pakastimen täyttökin on helpompaa kun saa koirien ruuat samalla kauppareissulla kuin omatkin :) Tosin tällä laumalla taitaa olla järkevää jo ainakin välillä tehdä mössöjä itse, mutta talvella kasvisten ollessa kalliita eivät nuo valmiit pötkylät ole ollenkaan hassumpi vaihtoehto.

Ataksia DNA testi sitten tuli myyntiin muutama päivä sitten. Maailmalta on jo joitakin testituloksiakin saatu, sellaisten koirien osalta jotka ovat lähettäneet näytteensä testin kehitykseen kuten minäkin. Yllättävä paljon koiria on nyt testattu kantajiksi. Ihmetellä täytyy ettei kovinkaan monelle ole käynyt samoin kuin minulle :( Onneksi ei! Itse järjestän joukkotestauksen Tampereella 1.12 ja tähän ensimmäiseen testiin on ilmottautunut 15 koiraa. Itse testaan myös muutaman jalostukseen käyttämäni koiran ja tämän epäonnisen E-pentueen takaa myös koiria.

Puolasta tuli uutinen Jamin kasvattajalta. Jamilta oli pentuna otettu DNA näyte tuohon ataksia tutkimukseen. Jamin äiti kuten Jamikin paljastuivat ataksian kantajiksi. G-pentueen osalta en olisi kuitenkaan huolissani. Jos Lotta olisi kantaja niin kyllä G-pennuista jo näkyisi oireita koska ovat jo 10kk ikäisiä. Lyyli ja sisarukset ovat kyllä kaikki niin terveitä ja liikkeiltään hyviä että ne ataksian ensioireet olisivat jo pistäneet silmään jos niitä olisi. Tietenkin varmuudeksi testaan Lotankin mahdollisimman pian, tai oikeastaan testaan ehkä ennemmin Elman ja Lotan isäkin on testiin ilmeisesti menossa joten sitä kautta saadaan Lotalle tulos kuitenkin. Lyylin testaan koska sitä käytetään mahdollisesti jalostukseen tulevaisuudessa. Silloin tieto onko Lyyli kantaja vai terve on välttämätön yhdistelmää sunniteltaessa. Kantajaahan voi käyttää jalostukseen kunhan se yhdistetään terveeseen yksilöön.

Viikon päästä Lyyli esiintyy Jyväskylän KV:ssa. Oikein jo jännittää ja kiva kun on taas pitkästä aloittaa näytelmien kiertäminen "tosissaan" :) Jyväskylän jälkeen joulukuussa lähdemme Lyylin kanssa Ruotsin maalle Ruotsin Voittaja näyttelyyn matkaseuranamme Anni & Kentsu.

Niin ja olihan meillä pentuesuunnitelmiakin! Vuodenvaihteeseen odotetaan juoksuja Chilille (Karvahaalarin Sentraali Santra). Sulhaseksi olen Chilille kaavaillut Edua (Tallitontun Ursus). Näistä suunnitelmista lisää myöhemmin kun on jotain kerrottavaa :)

Lunta odotellessa, ihanaa talven odotusta kaikille!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Up and Down... Highs and lows...

Jep, kaikennäköistä tunteiden vuoristorataa... sitä meillä riittää! Viikonloppuna sain kuulla Ellen (Erimarin Empress) diagnoosin asiasta mitä epäiltiin jo kun Oliver lähti tutkimuksiin. Ellen oireet tosin ovat lievemmät mutta kuitenkin niin selvät ettei tarvittu edes neurologia tämän tutkimiseen. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös Elle on Oliverin tavoin sairastunut ataksiaan. Tätähän me osasimme odottaakin mutta loppuun asti toivoin että kyse olisi jostakin muusta :(   Mutta näin se menee... metsään sitten kolinalla. E-pentueen näytteet ilmeisesti olivat englannissa tarpeen koska nyt testi on saatu valmiiksi! Testi julkaistaan marraskuun alussa ja toivottavasti sitä nyt käytetään hyväksi yhtä menestyksekkäästi kuin linssiluksaatiotestiä. Me ilmeisesti saamme jo lähetetyistä näytteistä tulokset E-pentueen ja heidän emän sekä isän osalta AHT:ltä jossain vaiheessa jotta pääsemme sitten toteamaan onko kliiniset diagnoosit oikeat tämän sairauden osalta.

Tässä kuitenkin kaikkien piristykseksi ihana kuva Ellestä ja pikkuveljestä Elmosta <3

 
Erimarin Empress & Erimarin Grinch
(kuva: studio Kirsutar)




Viikonloppuna osallistuimme parsoneiden erikoisnäyttelyyn jossa tapasin E-pentueen Rudin (Erimarin Especial). Rudista on kehittynyt oikein komea nuori mies ja Rudi esiintyi nuorten luokassa hienosti tiukalla tuomarilla EH:n arvoisesti. Olipas kiva nähdä sitäkin herraa perheineen! Myös Toivo the Kepponen eli Erimarin Disaster oli tuonut emäntänsä Hyvinkäälle ja Toivo sai H:n. Meiltä kotoa mukana oli kukas muukaan kuin Lyllerö joka oli ekaa kertaa oikeassa näyttelyssä ja neitihän esiintyi tapansa mukaan loistavasti! Tuomari tykkäsi Lyylistä kovasti ja Lyyli saikin ERI:n mutta ei sitten sijoittunut jatkossa. Lyylin isukin Jaminkin otin mukaan ja Jami sai myöskin ERI:n ja oli avoimen luokan 3! Erimarin Annamanian eli Monan tytär Armored Heroine's Brody Dalle melkein teki "Monat" ollen PN2 joten melkein uusi siis äitinsä muutaman vuoden takaisen paras narttu tittelin. Onnea Anna-Marille! Hieno tulos!
Tässä pari kuvaa erkkarista:

"Jami" Kagan Mysia Zaglada
(kuva: Toni Lund)

Lyyli
(kuva: Leenä Mäkelä)

ja Lyyli :)
(kuva: Leena Mäkelä)

tytär ja isi <3
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, elämä jatkuu ja kyllä me tästä vielä noustaan!

torstai 4. lokakuuta 2012

Sitä sun tätä...

Erimarin Hooligan "Vili" osallistui viime viikonloppuna Tampereella pentunäyttelyyn apinoiden itsensä ROPina pennuksi <3 Olin jo viittä vaille luovuttaa ennen kehää kun kaveri ei sitten millään malttanut kulkea neljä jalkaa maassa ja seisominenkin edes sekunnin paikallaan oli vaikeaa ;) Ei se mun mielestä kehässäkään kulkenut mitenkään mallikkaasti mutta tuomarin mielestä liikkeet olivat arvosteltavissa ja oikein hyvät sellaiset! Vili on kyllä oikein komea poika mutta vaatii kyllä vielä työtä ennen virallisia kehiä sillä niissä ei tuolla apinoinnilla pärjää :) Tässä kuva Vilistä 5kk





"Mona" eli Erimarin Annamania käväisi luonnetestissä ja saikin sieltä huippupisteet +201 ja laukaisuvarma. Mona on siis meidän Lotan sisko ja on vaikea kuvitella että Lotta saisi noin hyviä pisteistä luonnetestistä :) Elma ja Elvis on aikanaan testattu, Elman pisteet oli 173 ja Elviksen 157 pistettä. Monalle muuten suunnitteilla pentue tähän loppuvuodelle mutta siitä lisää kennel Armored Heroines blogissa, linkki listassa!

Ensi viikonloppuna matkaamme yhdistyksen vuotuiseen erikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle. Matkaan lähtevät Lyyli ja isänsä Jami. Minulla siis luvassa ainakin leppoisa näyttely sillä noiden kahden kanssa ei tarvi stressata mistään, sen verran erikoisia ovat luonteeltaan <3 Kyydin olen luvannut myös Annin Ellille koska Anni tulee paikalle suoraan Romanian turneelta jossa hän on parhaillaan Merrun, Kentsun ja Makin kanssa. Tiistaina Kentsu oli VSP ja Maki ROP tullen Romanian valioksi, tänään saldona oli PU2 ja PN2 mutta Kentsu sai sertin ja valioitui myös Romanian valioksi. Huomenna heillä vielä siellä koirat kehässä joten jotain Euroopan VOittaja titteleitä sieltä on vielä mahdollisuus saada :)

Viikon ehdottomasti paras uutinen tuli kuitenkin Englannista. Siellä ovat saaneet valmiiksi Ataksia DNA testin jonka kehutystyöhön mekin osallistuimme E-pentueen ja sen vanhempien kanssa. Kiitokset kaikille testin lähettäneille, siitä oli todellakin konkreettista hyötyä!!! Nyt odottelen että saataisiin lähetetyistä näytteistä tulokset ja selviää Oliverin todellinen diagnoosi ja pentueen muiden sisarusten tila.

Mutta palataan asiaan tulosten selvittyä ja erkkaritunnelmistakin ensi viikolla varmasti sananen. Nyt mahtavaa viikonloppua kaikille!

lauantai 8. syyskuuta 2012

Helpottaa...

Kiitos kaikille tuesta tapauksessa Oliver <3 Nyt jo vähän helpottaa ja varsinkin tämän asian käsittelyä omassa päässä helpotti kaikkien ihanien ihmisten tuki ja ymmärrys. Edelleen olen sitä mieltä että oli ainoa oikea ratkaisu tulla asian kanssa esiin ja julki laajasti.

Olen saanut nyt AHT:lta englannista kaikille E-pennuille sekä pentueen isälle ja emälle DNA testipakkaukset. Osa testeistä on jo tehty ja lähetetty Englantiin tutkittavaksi ja käytettäväksi tutkimuksessa jossa yritetään kehittää testiä ataksiaan. Toivottavasti tämä auttaa testin kehityksessä ja testi saataisiin maailmalle mahdollisimman pian! Siihen asti meidän kaikkien on syytä pidättäytyä käyttämästä tunnettujen kantajien sukuja jalostuksessa koska valitettavasti asiaa salaillaan maailman laajusisesti vieläkin liian paljon ja mahdollisia kantaja/kantaja yhdistelmiä on siksi vaikea välttää. Peräänkuulutan rehellisyyttä myös täällä suomessa sillä asia on yleisempi kuin kukaan arvata saattaa, se on käynyt selväksi.

Kiitos myös E-pentueen pentujen omistajille hienosta yhteistyöstä ja ymmärryksestä. Tällä hetkellä tilanne on se että tiettävästi ainoastaan Oliver tästä pentueesta on sairastunut, muuta ovat siis joko kantajia tai terveitä mutta tämähän ei ko. koiria haittaa elämässään millään tavalla muuta kuin estää siis tuon jalostuskäytön. Edelleen näillä koirilla voi harrastaa ja elää ihan normaalia elämää ja saamieni viestien perusteella kaikille menee erinomaisesti. Perheisiin on vastaanotettu tässä koirien elämän alkutaipaleella vauvoja ja lisääkin on tulossa ja hienosti ovat nämä koirat uudet perheenjäsenet vastaanottaneet! Kaikki ovat saaneet kehuja luonteestaan ja ovat erittäin rakastettuja perheenjäseniä mikä on minulle kaikkein tärkein asia <3 Hienoa työtä olette tehneet, jatkakaa samaan malliin!

Mutta muutakin meillä on tapahtunut. Lyylin kanssa käytiin viikko sitten toisessa pentuluokan näyttelyssä Tampereen Kaupissa ja tuomarina toiminut tiukka Nils Molin tykkäsi Lyylistä kovasti! Lyyli oli näyttelyssä ROP pentu ja tässä pari kuvaa reippaasta ja iloisesta 8kk ikäisestä Lylleröstä jolla alkoi nyt myös tällä viikolla ekat juoksut :)



(kuva: Eija Viitanen)

(kuva: Eija Viitanen)


Lyyli on nyt myös ilmoitettu erkkariin 7.10 junioriluokkaan ja sinne tulee myös Lyylin iskä Jami. Lyylin loppuvuoden suunnitelmiin kuuluu myös Seinäjoki KV ja Jyväskylä KV vaikkakin Lyyli saataa olla vielä juniorinartuksi hieman kehittymätön. Mutta lähdemme silti hakemaan esiintymiskokemusta tulevia koitoksia ajatellen :)
Lyylin pentukoulu ja pentuagility kurssit loppuivat viime viikolla ja ennenkuin jatkoa seuraa, aiomme pitää vähän taukoa. Lyylin ohjaajanahan noilla kursseilla toimi Jemina mutta nyt saattaa Jeminalla olla muuta puuhaa kun olemme päättäneet ostaa Jeminan vuokraponista puolikkaan. Eli laumaamme tulee ensimmäistä kertaa kavioeläin! Siitä lisää myöhemmin...

En voi olla kehumatta vielä Lyyliä vaikka kaikki varmaan jo kyllästyvät siihen pikkuhiljaa. Tämä neiti on kyllä kaikinpuolin niin täydellinen paketti (unohdetaan hetkeksi se asia että neiti on tuhonnut paikkoja kotonamme enemmän kuin muut koiramme yhteensä eikä ole vieläkään täysin sisäsiisti...) Lyylin kanssa on niin helppo touhuta mitä tahansa! Kävimme kolmisen viikkoa sitten vierailulla Anna-Marin luona Haapavedellä tyttöjen ja Lyylin kanssa enkä olisi ikinä kuvitellutkaan matkustavani junassa muiden koiriemme kanssa kuten Lyylin kanssa. Neitokainen istui ja makoili koko kolmituntisen junamatkan muista koirista välittämättä ihan rauhallisesti Jeminan vieressä penkillä. Perillä Lyyli oli siivosti ja leikit Simon kanssa isossa pihassa vapaana olivat hauskaa seurattavaa! Neiti on näyttelyissäkin niin rauhallinen ja noilla kursseilla Lyyli hoksaa asiat nopsaan ja tekee kaikkea mielellään ja iloisesti. Melkeinpä täydellinen parson <3 Lyyli kävi myös kettuluolilla mutta kuten kuvasta näkyy, kettuakin mielenkiintoisempaa oli Lyylin mielestä possun jäljestäminen :)

possun metsästäjä :)

Tämä ei ole Lyylin tekemisiä vaan Elma mummon 9v :)

Jemina ja Peetu <3

menossa Haapavedelle

paluumatkalla vielä rauhallisemmin...

Koiratouhujen lisäksi tein myös sydäntäsärkevän päätöksen jenkkifutiksen suhteen :( Lopetin pelaamisen kokonaan koska jalan toipuminen menee niin ptikälle ensi vuoteen etten ole kesällä parhaassa pelikunnossa millään. Lopettamisen puolesta puhui myös siis tuo ponin hankinta sekä Lyylin näyttelyharrastus sekä muut koiramme jotka kaikki vievät aikaa runsaasti enkä pysty panostamaan pelaamiseen 100% Joukkuetta en kuitenkaan tietenkään kokonaan jätä vaan jatkossa toimin tämän rakkauden joukkueen jojona eli joukkueenjohtajana. Se on varmasti myös tärkeää hommaa sillä näin suodaan pelaaville enemmän aikaa ja keskittymistä itse tärkeimpään eli treenaamiseen ja peleihin. Tämän vuoden SM-pronssia lähdetään kirkastamaan ainakin hopeiseksi ensi vuonna!

lauantai 18. elokuuta 2012

Surullista ja vaikeaa :(

Tätä juttua on vaikea kirjoittaa, lähinnä siksi että soimaan itseäni ja olen niin pahoillani kaikkien puolesta joita asia koskee. Tämä on niitä kasvattajan huonoja hetkiä ja laittaa mietityttämään koko kasvatustyön jatko. Moni sanoisi että mitä siitä, näille ei voi mitään mutta mä taidan olla kuitenkin pohjimmiltani niin herkkis että ehkä tämä ei oikein ole minun alaani. Stressaan ja murehdin, mietin ja suren... Mutta asiaan.

Kesän alussa aloimme Riinan ja Mikon kanssa miettimään että Oliverillä ei ole kaikki kunnossa. Oliver on pennusta tai ainakin hyvin nuoresta saakka liikkunut "löysästi". Oliver on käynyt kahdesti näyttelyissä ja saanut ihan hyvät arvosanat. Pentuluokassa oli ROP pentu ja viime vuoden erkarissa Oliver palkittiin laatuarvostelulla EH, eli erittäin hyvä Ei sitä anneta koiralle jolla näyttäisi olevan ongelmia liikkumisen kanssa. Nyt kuitenkin kiinnitimme erityistä huomiota Oliverin omistajien kanssa sen liikkeisiin ja lähinnä siihen miten Oliver hoippuu, on kömpelö ja juostessa takapää tulee rinnalle ja se on silmiinpistävän erikoista liikettä kenelle tahansa koiralle. Oliver vietiin tutkittavaksi ensin Veteriin Tampereella ja tarkoitus oli ottaa kuvat takapäästä sekä mahdollisesti rangasta josko syy moiseen liikkumiseen olisi lähtöisin sieltä. Lääkäri teki kuitenkin ensin pöydällä kliinisen tutkimuksen jossa testattiin mm. refleksejä, asentoa, nosteltiin jalkoja ja horjutettiin koiraa. Oliver reppasi kaikki nämä testit ja lisäksi kun Oliverin takajalat asetettiin tassu kerrallaan siten että Oliver asetettiin seisomaan "varpaillaan" niin se ei ymmärtänyt korjata asentoa vaan jäi seisomaan varpailleen ihan tyytyväisenä. Lääkäri oli heti sitä mieltä että koiran röntgen kuvaaminen on turhaa, syy on neurologinen. Tässä vaiheessa jo aloin epäillä mikä moisen aiheuttaa, lähinnä siksi että siitä on viime aikoina varsinkin ulkomailla ollut kasvattajien ja parsonihmisten kesken kovasti puhetta. Ataksia, hermoston rappeumasairaus. Tässä vaiheessa se oli vain pahin mahdollinen kauhukuva, toki monta Oliverin kannalta huonompaakin vaihtoehtoa oli kuten kasvaimet yms. mutta tämä nousi päällimmäisenä mieleen vaikka en itse tuntenut ketään suomessa jolla olisi ataksia jälkeläinen. Lääkäri kehoitti tilaamaan ajan Aistista Vantaalta jossa neurologit ja tutkimusmahdollisuudet kaikille neurologisille vaivoille on olemassa. Näin teimme vaikka tiesimme sen olevan hirmuisen kallista mutta hetkeäkään emme epäröineet koska epätietoisuus olisi pahinta.

Viime viikolla matkasimme Aistiin tutkimuksiin. oliverille tehtiin ensin neurologin toimesta kliininen tutkimus jossa kävi ilmi seuraavaa:

Yleiskliininen tutkimus: normaali
Ortopedinen tutkimus: normaali
neurologinen tutkimus: yleistynyt ataksia, alentuneet kaikki asentotuntoreaktiot, normaalit spinaalirefleksit, alentuneet molemmat uhkausvasteet, normaalit muut kraniaalihermot, neuroanatominen lokalisaatio: pikkuaivot ja selkäydin

Kliinisten oireiden ollessa nämä ja koska ataksialle ei ole olemassa testiä, eikä myöskään hoitoa oli ainut keino mahdollisimman tarkasti selvittää oireiden syy vain Oliverin nukuttaminen ja täysien magneettikuvien ottaminen päästä sekä niskan selkäytimestä. Lisäksi tehtiin BAER kuulotesti sekä laajat veritutkimukset. Kaikista näistä testeistä oliver sai puhtaat paperit. Näillä poissuljettiin kaikki tunnetut sairaudet jotka voivat näitä neurologisia oireita selittää ja jäljelle jäi vain ataksia diagnoosi.

Loppulausunto:

"Epäilemme että Oliverin sairaus on parsonrussellilla todettu sairaus, sairauden mekanismi on epäselvä mutta on epäilty että se voisi olla perinnöllinen keskushermostoin rappeumasairaus. Hoitoa ei ole, paitsi fysioterapia. Sairaus on usein hitaasti etenevä."

Oliver on syntynyt 2.12.2010 eli on nyt 1v ja 8kk ja oireet alkoivat selvemmin näkymään viime talven aikana, Oliverin ollessa vuoden ikäinen. Pentuesisarilla ei tiettävästi ole samoja oireita, joten ei syytä huolestua jos ei jotain jo ole ilmennyt. Oliverin siskoa Elleä olemme myös seuranneet mutta mielestäni ja muutamia muitakin mielipiteitä kuunneelleenä olisin sitä mieltä että kyseessä ei ole ataksia vaan Ellen ongelmat johtunevat ahtaasta takapäästä ja kankeudesta. Ellen oireet eivät tunnu olevan koordinaatio-oireita vaan suomeksi Elle on hemmetin kankea, mutta seuraamme Ellen omistajan kanssa tilannetta.

Kaikkia tämän E-pentueen pentuja suositellaan kastroitavaksi ja näitä ei missään nimessä saa käyttää jalostukseen. Ataksiaan on kehitteillä geenitesti jollainen onkin jo parilla rodulla. testi on samankaltainen kuin testi joka kehitettiin linssiluksaatioon muutama vuosi sitten. Kunhan testi saadaan aikaan, päästään tästä ikävästä sairaudesta eroon kuten linssiluksaatiosta kunhan testataan kaikki jalostukseen käytettävät koirat. Sairaus ei tässä muodossa aiheuta kipuja ja koira voi mahdollisesti elää suhteellisen normaalia elämää kunhan muistetaan ettei koordinaatio-ongelmaista koiraa kannata varmaankaan juoksuttaa kallioilla tai yllyttää juoksemaan rappusissa. Oliverkin on oikein positiivinen, ihana, kiltti ja energinen uros jonka soisin olevan perheensä ilona vielä vuosia <3 Uskon että kaikki voimme yhtyä tähän toivomukseen ja rukoilla että testi saataisiin parsoneille aikaiseksi mahdollisimman pian!

Kommentoikaa, spekuloikaa ja jakakaa. Tämä ei ole salaisuus eikä nämä asiat saisi koskaan sellaiseksi muodostuakaan. Muuten nämä vastaavat asiat eivät ole estettävissä, salailu ei auta ketään. Syyttely ei myöskään auta ketään, kukaan ei tee näitä asioita tahallaan. Kasvattini ovat minulle tärkeitä ja haluan olla heidän ja omistajiensa tukena niin myötä- kuin vastamäessä. Älkää koskaan kuvitelko ettei minuun voisi ottaa yhteyttä, oli tilanne mikä tahansa!

Laitan tähän vielä linkin Oliverin sukutaulusta jotta asia ei nyt jää kenellekään epäselväksi:

Erimarin Eomer

Ottakaa yhteyttä jos teillä on kysyttävää. Kasvattien omistajat, google kertoo sairaudesta monella sivulla. Hakusanaksi kannattaa laittaa Late Onset Ataksia LOA jota ei tule sekoittaa early onset ataksiaan joka ilmenee jo alle luovutusikäisellä pennulla.

Tsemppiä Oliver ja koko perhe <3 Olette olleet ihania ja kaikki on mennyt niin hyvin kuin näitä asioita käsitellessä voi mennä!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Lyylin näyttelystartti

Kesä on kuumimmillaan ja koirien kanssa on vain lomailtu. Lyyli debytoi Lammin ryhmänäyttelyssä VSP-pennun arvoisesti lainaohjastajan kanssa. Pikkuneiti patsasteli Hennan esittämänä oikein mainiosti ja voitto meni sivusuun kävelyn perusteella. Pönötys sujui hienosti, mutta kävelyssä mentiin vähän laukalla joten se pudotti arvostelussa sijaa ja Lyyli hävisi urospennulle kuonokarvan mitalla :) Tuomari (Ewa Nielse, Ruotsi) kirjoitteli Lyylistä näin:

"Feminin tik med feminin huvud och fina öron. Rastypisk vinklar. Bra överlinje. Utmärkt ben stemme. Behöver stabilisera sig i rörelser. Rör sig med typisk steg när hon vill."

Olen niin ylpeä pikku-Lylleröstä <3 Samaisessa näyttelyssä ROP koira oli minun ja Annin Kentsu eli Cavalli Helsar Mr Finland. Erimarin Firecracker "Iitu" Hennan ohjastamana niinikään EH ja JUN4 sekä Erimarin Carrie "Sara" ERI Sa ja PN3. Kentsu on tässä kesän aikana kerännyt Ropinoita monestakin näyttelystä sekä valmistunut junnuvalioksi balttian maista ollen näin nyt BALT-juniorivalio! Kiitos Annille Kentsun kanssa kiertämisestä!

Lyylin sisko Maya eli Erimarin Gossip Girl aloitti näyttelyuransa niinikään komeasti Kemissä ollen ROP pentu. Mahtavat on siskokset!!!

Vierailulla on käynyt erimareja moneen lähtöön, on trimmattu ja treffailtu muuten vaan. Laitetaan tähän vähän sekalaisia kuvia vierailijoista :)

Erimarin Geronimo "Aku"

Aku ja Jenissa leikkimässä

Jemina ja Lyyli pentukurssilla

Lyyli tarkkana

"Iitu" Erimarin Firecracker 1v

"Elle" Erimarin Empress

Lyyli ja "Vili" Erimarin Hooligan

"Lola" Erimarin Hysteria 12vk

Sara, Lyyli, Vili ja Lola

Lyyli ja Vili

Jalkakin alkaa jo paranemaan, hitaasti mutta varmasti. Tänään selvisi että joukkueeni Ghosthunters Nokia Naiset voitti SM-pronssia tällä kaudella joten tässä sitä ollaan SM-pronssimitalisteja myös tällä polvella :) Ensi kausi mietityttää kovasti. Kentille olisi kova halu palata mutta sekä perhe että kroppa on vähän erimieltä...katsotaan :)


keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Ei niin mukavia kuulumisia :(

Bloggailussa on ollut taukoa. Loukkasin polveni tuossa toukokuussa pelikentällä ja olen enempi vähempi sairastellut sitä tässä alkukesän. Viime torstaina 14.6 se viimein leikattiin Koskisairaalassa. Katkenneen eturistisiteen tilalle rakennelttin uusi takareiden jänteistä ja palasina olleen polvikierukan paikkaamiseen käytettiin implantteja ja ompeleita. Tältä tuo murheenkryyni näyttää neljäntenä päivänä:
Periaatteessahan tuostakin operaatiosta toipuminen pitäisi sujua mallikkaasti, mutta kuten olen tässä matkan varrella oppinut että jos jotekin voi mennä pieleen niin minulla menee :( Normaalisti ko. leikkauksen jälkeen omilla jaloilla pystyy jo ottamaan parin päivän päästä (ellei jopa leikkauspäivänä) askelia. Kepit mulle määrättiin 4 viikoksi mutta vain tukivälineeksi ei siksi että ilman niitä ei pärjäisi. Mutta nyt on menossa päivä 6 leikkauksen jälkeen ja edelleenkään en pysty ottamaan vasemmalla jalalla askeltakaan. Ei ole kuulkaa helppoa elämä 4 koiran ja 2 lapsen perheessä ilman jalkaa. Keppien kanssa kulkemisessa on sekin haittapuoli että mitään ei käsissään pysty kantamaan. Jalka kun ei taivu on pukeminenkin hankalaa ja autoonkaan ei meinaa taipua. Onneksi anoppi on hoitanut lapsia ja tälläkin hetkellä lapset ja Lotta on anopilla. Ihanaiset joukkuetoverini Iina ja Laura käyttivät koiria lenkillä ja huomiseksikin lenkitysapua on tarjolla. Sitten alkaa onneksi isännälläkin pitkät vapaat. Kaikkein eniten sääliksi käy Lyyliä joka energisenä pentuna kaipaisi jotain muutakin elämäänsä kuin pari lenkkiä ja loppupäivä makoilua. Onneksi tämä on kuitenkin väliaikaista ja tästäkin ehkä joskus vielä selvitään. Kiitos kaikille ihanaisille apulaisille <3

Mutta jos jotain koiristakin :) Jemina aloitti Lyylin kanssa pentukurssin. Innokkaasti tuo pikkuemäntä lenkilläkin jaksaa penikkaa kouluttaa. Nyt on työn alla vetäminen narussa. Lyyli osaa istua, mennä maate, melkein kieriä. Seisoo nätisti ja antaa tassua. On muutenkin fiksu elukka :) Lyyli debytoi näyttelykehissä 15.7 Lammilla ja tarkoitus olisi vielä johonkin muuallekin ehtiä.

Nyt keskitytään juhannukseen ja toipumiseen. Ihanaa kesää kaikille ja laittakaa kuvia tulemaan koiristanne jotta saadaan blogiinkin jotain kauniimpia kuvia kuin minun turvonneet kinttuni :)


tiistai 22. toukokuuta 2012

Kesä on tullut!

Ja sen kunniaksi otettiinkin tänään vähän uusia kuvia huomenna jo 7 viikkoa täyttävistä pennuista <3 Vielä muutama päivä ja nämä ihanuudet lähtevät uusiin koteihinsa. Hot Chocolate Lappeenrantaan, Hysteria Kangasalle, Hooligan Tampereelle ja Hulk Seinäjoelle.
Tässä kuitenkin kuvasatoa huippupennuista ;)

Hooligan 7 viikkoa

Hot Chocolate 7 viikkoa

Hulk 7 viikkoa

Hysteria 7 viikkoa



Tässä vielä peuhukuvia:









Laitetaan vielä Lyylistäkin pari poseerauskuvaa :) neitihän on nyt jo 5 kuukautta!



keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Pentujen muutto

Huomenna pallerot muuttavat Hennan hellästä huomasta tänne meille ja tänään virittelinkin jo ulos pennuille "leikkikehän" jotta pääsevät tutustumaan ulkoiluun. Pennut saavat majoittua Lyylin ja Lotan  seuraan ja uskonkin että ainakin Lyyli on varmasti mielissään uusista leikkikavereista :)

Pennut ovat kaikki löytäneet omat kodit, kiitokset kaikille kiinnostuneille!


keskiviikko 2. toukokuuta 2012

H-pentue 4vk, nimiä ja pönötystä

Pennut täyttävät tänään 4 viikkoa ja hienosti menee. Lapsoset on aivan huippuja ja todisteeksi siitä tässä muutama uusi kuva eiliseltä

pojat eli Hooligan & Hulk
Hooligan
Hooligan
Hot Chocolate
Hot Chocolate
Hot Chocolate
Hulk
Hulk
tytöt eli Hysteria & Hot Chocolate
Hysteria




Hysteria



Hysteria




Jenissa
Jemina




vaavit nukkuu
vaavit takaa

Pojista on vielä yksi vapaana varauksen peruuntumisen vuoksi...